Vuoden 2020 parhaat
 |
Kuluneen vuoden lukusaalis oli 21 kirjaa, joka oli kolme vähemmän kuin kahden kirjan kuukausitavoitteeni Goodreadsin lukuhaasteessa ja 15! vähemmän kuin vuonna 2019. Toisaalta en tänä vuonna juuri kuunnellut äänikirjoja, joten määrä jäi varmaan senkin vuoksi vähän edellisvuotta pienemmäksi. Muutama loistava ja useita hyviä ajatuspaketteja vastaan kuitenkin taas tuli, joten sen puolesta muuten erikoiseen (korona) vuoteen voi olla tyytyväinen.
Parantamisen varaakin silti jäi: mm. monet lukulistalla olleet klassikot saivat edelleen jäädä kirjastoihin pölyttymään. Samoin muut kuin länsimaisilta kirjoittajilta lähtöisin olevat teokset loistivat tänäkin vuonna poissaolollaan. Vielä on varhaista arvailla, tuleeko tilanne näiden osalta paranemaan tulevien 365 päivän aikana mutta yhden lupauksen uskallan kuitenkin antaa: tulevana vuonna jätän entistä hanakammin kesken huonot kirjat ja keskityn määrän sijasta laatuun.
Pidemmittä löpinöittä, alla parin viime vuoden listat sekä tämän postauksen pääasia eli vuoden 2020 TOP 5 -listani lukemisen arvoisista kirjoista. Viime vuotta mukaillen katsoin parhaaksi nostaa listalle parissa kohdassa yksittäisen kirjan sijasta toisiaan hyvin täydentävien kirjojen paketin.
Vuoden 2019 parhaat kirjat löydät täältä.
Vuoden 2018 parhaat kirjat taas täältä.
---
Vuoden 2020 parhaat 📚
1. Liuta kirjoja stoalaisesta filosofiasta
Kevään korvalla koronan alettua luin useamman stoalaista filosofiaa käsittelevän kirjan. Parhaimpina nostoina näistä suosittelen luettavaksi Marcus Aureliuksen ajatonta klassikkoa Itselleni; Epiktetoksen vähintään yhtä ajatonta Käsikirjaa sekä William B. Irvinen A Guide to the Good Life -kirjaa. Jokainen voi luonnollisesti itse harkita, tuntuvatko teokset olevan pala omaa kakkua vai maistuvatko pari tuhatta vuotta vanhat tekstit kenties liian karvaalle.
📖
2. Vuonna 1984 - George Orwell
Visionääri
Orwellin klassikko on fiktiivinen kuvaus 1900-luvun totalitaristisen hallinnon alla
elävästä Lontoosta. Synkässä kertomuksessa seurataan
totuusministeriössä työkseen menneisyyttä väärentävän Winston Smithin
tuhoontuomittua vastarintaa Isoveljen ja Puolueen
hallitsemassa maailmassa, jossa oikeat ajatukset on etukäteen määritelty
jopa niin, että sallitut sanat on määritelty uudeksi "uuskieleksi" ja
pienimmistäkin ajatusrikkomuksista rangaistuksena on siirtäminen
aivopestäväksi ja kidutettavaksi "rakkausministeriöön" tai
yksinkertaisesti ihmisen poistaminen.
Kirjasta käyttöön siirtyneitä termejä ovat mm. ”isoveli
valvoo”, ajatuspoliisi, ajatusrikos, kaksoisajattelu, uuskieli ja ”sota
on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa”.
Vuonna
1949 kirjoitettu kirja on ollut rohkeaa tekstiä kirjoitushetkellä.
Lukemisen arvoinen nide ja toimiva varoitus totalitarismin ja
sananvapauden rajoittamisen vaaroista.
📖
3. Hyvän historia - Rutger Bregman
Luin
Bregmanin ihmisten hyviä puolia korostavan kirjan muutamassa päivässä
ja se jo sinänsä on merkki siitä, ettei se ole aivan huono. Toinen hyvän
kirjan merkit täyttävä kohta oli, että en oikeastaan koko opuksen
aikana päässyt lopullisesti perille siitä, onko kirjoittaja
mielipiteineen lintu vai kala. Useampaan otteeseen kirja tarjoili myös
tuoreita näkökulmia ihmisyyteen, mikä on aina paikallaan. Kirjoitin kirjasta muutaman sanan enemmän goodreadsiin.
📖
4. Hello World - Hannah Fry
Lontoon yliopistossa matematiikan dosenttina työskentelevä Hannah Fry
oli itselleni uusi tuttavuus. Kirja koostuu seitsemästä luvusta, joissa
algoritmien käyttöä tutkaillaan vallan, datan, oikeuden, lääketieteen,
autojen, rikollisuuden sekä taiteiden kautta. Osa esimerkeistä on
tuttuja mm. Yuval Noah Hararin kirjoja lukeneille, mutta joukossa on
myös paljon sellaista ajattelua, jota ei Hararin selkeästi laajemman
näkökulman kirjoista löydä.
Kirja erittelee hienosti algoritmien
hyviä ja huonoja puolia. Fry perustelee järkeenkäyvästi, miksi ihmisistä
lähtöisin olevat algoritmit voivat olla erehtyväisiä ja sisältää
sisäänrakennettuja ongelmia. Toisaalta hän tuo yhtä järkeenkäyvästi
esille sen, miksi kaikkien algoritmien kieltäminen tai niiden
vahvuuksien hyödyntämättä jättäminen olisi ihmiskunnalle mieletön
siirto. Parhaimmillaan algoritmit toimivat kirjoittajan mukaan (ainakin
tässä kehityksen vaiheessa) työkaluina, jotka täydentävät ihmisen
heikkouksia.
Ison-Britannian parhaimman tietokirjan palkinnon
saajaksi vuonna 2018 ehdolla ollut Hello World on mielenkiintoista
luettavaa kaikille algoritmeista kiinnostuneille. Mikäli Fry päättää
kirjoittaa jatkossa enemmän, voisin hyvinkin lukea hänen tekstejään lisää.
Sillä välin naisen ajatuksiin voi tutustua kirjan lisäksi esimerkiksi
TED-videoiden kautta.
📖
5. Molemmat Sinisen meren strategia -kirjat - W. Chan Kim & Renée Mauborgne
Tutustuin ensimmäisen kerran BOS (Blue Ocean Strategy) -konseptiin kymmenisen vuotta sitten opiskeluaikana ja gradua tehdessä. Sittemmin olen käyttänyt viitekehystä tai osia siitä muutamaan otteeseen töissä, selaillut aiheeseen liittyviä tai sitä sivuavia juttuja netistä sekä ollut joitain kertoja osana "ulkoista arviointitiimiä" tutustumassa opiskelijoiden Sinisen meren esityksiin. Asia ei näin ole missään vaiheessa hävinnyt kokonaan mielestäni ja hyvä niin.
Sinisen meren strategia vuodelta 2005 ja Uusi Sininen meri vuodelta 2017 kuuluvat niihin harvoihin strategiakirjoihin, jotka tuovat itselleni kerta toisensa jälkeen inspiroituneen olon niitä lukiessa. Molempien
kirjojen ja koko Sinisen meren perusajatus on tunnetusti kilpailluilta
"punaisilta meriltä" vapautuminen ja "sinisten, kilpailusta vapaiden
merien" löytäminen arvoinnovaatioiden avulla. Näitä kohti edetään
tiettyjä vakioaskelia sekä havainnollisia, kenen tahansa käyttöön sopivia
teoreettisia työkaluja hyödyntäen.
BOS:n vahvuus onkin selkeästi juuri sen energisoivassa vaikutuksessa lukijaan sekä työkaluvalikoimassa, jota vastaavaa muut (liiketoiminta)strategian maailmassa vaikuttavat akateemikot eivät ole viime vuosina nähdäkseni pystyneet luomaan - ainakaan kirjojen myyntimääristä päätellen. Samaan aikaan kannattaa kuitenkin muistaa, että BOS ei sovi joka tilanteeseen, eikä se ole niin ainutlaatuinen kuin tekijät mielellään antavat ymmärtää. Tosiasiassa Sininen meri lepää vahvasti Porterin perinnössä, josta se väittää sanoutuvansa irti. Samoin Sinisessä meressä voi nähdä yhteyksiä esimerkiksi disruptiivisiin innovaatioihin, palvelumuotoiluun, lean-ajatteluun sekä yleiseen kehotukseen "ajatella oman laatikon ulkopuolelta".
Nämä rajoitteet mielessä kirjat kannattaa mielestäni silti ehdottomasti ottaa haltuun, jos niiltä on vielä onnistunut välttymään. Niille, joille Sinisen meren perusajatukset ovat ennestään tuttuja, uudempi kirja tarjoaa entistä konkreettisemman etenemissuunnitelman teoreettisen kehikon käyttöön sekä joitain uusia työkaluja muutosprosessin hallintaan. Kokonaan uusille lukijoille sen sijaan suosittelisin kummankin kirjan lukemista kronologisessa järjestyksessä.
Esimerkkien kautta etenevät kirjat ovat inspiroivaa luettavaa ja niihin kannattaa tutustua vähintään parhaat palat valikoivalla mielellä yksisilmäistä suhtautumista välttäen, mikäli strategioiden kanssa töikseen tai huvikseen painii.
📖📖📖
Hyvää uuttavuotta 2021!